"Ruotsinkieliset eivät saa palvelua omalla kielellään ainakaan Vantaalla, paitsi poikkeustapauksissa"
Mainos

Suomen kaksikielisissä poliisilaitoksissa työskentelevien poliisien kielitaito ei ole laissa vaaditulla tasolla, ilmenee filosofian maisteri Sanna Heittolan väitöstutkimuksesta.

“Vain vajaa kolmannes suomenkielisistä poliiseista arvioi kielitaitonsa olevan sellaisella tasolla, että he kykenevät hoitamaan työnsä myös ruotsiksi”, sanoo Vaasan yliopistossa väittelevä Heittola.

Hyvä että parikin ymmärtää mitä tehdään

“Oon sitä mieltä että tuolla, jos mennään sitku tulee niin sanotusti kova keikka ja tarvii vähän ruveta käskyttään ja vähän mennään tuonne viittä vaille voimankäytön puolelle nii kyllä se sillo ei siel ruveta että ta upp händerna tai mitään tällästä vaan kyllä se sitte käskytys ja tämmönen menee suomeksi. Väitän, että se ilmaistaan se asia sillä tavalla, että vaikka ei nyt suomea täysin osaakkaan, niin kyllä sen ymmärtää mistä tässä nyt on kyse tässä hommassa. Plus myös seki että partiokaverinkin täytyy tietää mitä on käskytetty ja mitä on sanottu. Ettei se ihmettele, että mitä se nyt on tehnyt”, poliisi kertoo.

Suomeksi 10 minuuttia – Ruotsiksi tunnin verran

Mainos

“Mä aina sanon ihmisille että te ootte ruotsinkielinen ja teillä on mahdollisuus saada ruotsinkieleksi tää palvelu, mutta siinä menee tunnin verran, kun joudun siitä sakkokaavakkeesta hakemaan kaikki ruotsinkielellä. Siell lukee kyllä kaikki ruotsiks. Mut sitte mä sanon, että jos ymmärrätte sen verran suomea, niin se on kymmenen minuuttia.”

Ruotsinkieliset eivät saa palvelua omalla kielellään ainakaan Vantaalla, paitsi poikkeustapauksissa”, kertoo poliisi

Kaikki ruotsinkielisetkään eivät täytä vaatimuksia

Yli 80 prosenttia ruotsinkielisistä poliiseista täyttää lain asettamat kielitaitovaatimukset suomen kielen osalta. Suomenkielisistä poliiseista vain vajaa 40 prosenttia arvioi osaavansa ruotsia kielilainsäädännön näkökulmasta riittävän hyvin, eli vähintään tyydyttävällä tasolla.

“Huumemyyjät eivät puhu ruotsia”

Käytännön poliisityössä puutteellinen kielitaito ei kuitenkaan johda laajoihin ongelmiin, sillä ruotsinkielisten asiakkaiden määrä on suhteellisen pieni.

“Ei sillä oo mitään merkityst jos sä puhut sitä sinänsä sujuvasti ja pystyt Big Mackin tilaamaan tuola Tukholman mäkissä, mutta jos et sä sitä kuulustelua pysty niin se on sit ihan sama sitten ku jos sä et osais ollenkaan”, tutkimukseen osallistunut poliisi laukoo.

“Kansalaiset eivät aina saa palvelua omalla kielellään ja heille voidaan ehdottaa asiointi-kielen vaihtamista, mikä voidaan nähdä lainvastaisena toimintana“, kertoo Heittola.

Osa ei suostu puhumaan ruotsia

“Osalle ruotsin käyttäminen on luonnollinen osa poliisin työtä, kun taas toiset eivät suostu palvelemaan kansalaisia ruotsiksi. Osa poliiseista on sitä mieltä, että ”kaksikielisyyden toteutuminen on järjetön fantasia” ja että ”suomenruotsalaiset yrittävät kiusakseen ensin puhua ruotsia, mutta vaihtavat kielen suomeen, kun ymmärtävät tilanteen kestävän monta tuntia”, siteeraa Heittola tutkimusaineistoaan.

Ruotsin kielen asema poliisin toiminnassa

Poliisiviranomaisen on huolehdittava, että työntekijöillä on riittävä kielitaito hoitaa työtehtävänsä. Poliisit kuitenkin kertovat, ettei kielitaitoa ole otettu huomioon rekrytointiprosessissa, eivätkä he ole saaneet mahdollisuutta osallistua kielikursseille.

Väitöstutkimuksessa kuvataan poliisien kielellisiä ammattikäytänteitä prosessien kautta sekä tarkastellaan poliisien kielitaitoa kielilainsäädännön näkökulmasta. Tutkimusmateriaali koostuu 516 poliisin kyselylomakevastauksesta, sekä 22 haastattelusta.

Ruotsinkielinen väitöstutkimus löytyy TÄÄLTÄ

Sanna Heittola poliisilaitoksen edessä Vaasassa. Kuvaaja: Riikka Kalmi/Vaasan yliopisto

Lähde: Vaasan yliopisto, Sanna Heittolan väitöstutkimus

UUTISSUORA