Kaupan liitto ja Suomen Yrittäjät jättivät oikeusministeri Antti Häkkäselle kannanoton sakon muuntorangaistuksen palauttamiseksi.
Mainos

Kun kaupoissa näpistykset ja häiriökäyttäytyminen lisääntyvät, kustannukset siirtyvät kaupan ja kuluttajien maksettavaksi. Siksi sakon muuntorangaistus on palautettava rikoslakiin, Kaupan liitto ja Suomen Yrittäjät vaativat.

Osa myymälävarkaista jää ilman seuraamuksia

Kauppaan kohdistuvat myymälävarkauksien ja näpistysten määrät ovat viimeisten vuosien aikana kasvaneet. Varkaushävikin kokonaiskustannukset kaupoille ovat noin 550 miljoonaa euroa vuodessa.

“Kauppiaiden mielestä on väärin, että osa myymälävarkaista jää kokonaan ilman seuraamuksia tekemistään rikoksista”, toimitusjohtaja Juhani Pekkala Kaupan liitosta sanoo.

Mainos

“Kokonaishävikistä aiheutuu kotimaiselle kaupalle merkittävät kustannukset”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen huomauttaa.

Kaupan liitto ja Suomen Yrittäjät jättivät oikeusministeri Antti Häkkäselle kannanoton sakon muuntorangaistuksen palauttamiseksi.

Näpistäjä jää ilman rangaistusta

Sakon muuntorangaistus poistettiin vuonna 2008. Tämä johti myymälävarkaiden hyvin röyhkeään käytökseen. Vaikka poliisi voi saattaa näpistykset tuomioistuimen käsiteltäväksi, näin ei useinkaan käytännössä tapahdu, vaan tutkinta päätetään tavallisesti rangaistusvaatimuksen kirjoittamiseen.

Kauppiaan on käytännössä edelleen siis itse huolehdittava siitä, että jokainen yksittäinen varkaus siirtyy tuomioistuinprosessiin. Tämä edellyttää hyvin raskasta esitutkinta- ja tuomioistuinprosessia, jonka kustannukset ylittävät monin verroin mahdolliset säästöt. Koska prosessi on kaupalle kallis ja näpistykseen syyllistynyt ei usein pysty maksamaan sakkoa, jää hän käytännössä ilman rangaistusta.

Nyt kuluttajat maksavat lopulta hävikin

“Loppujen lopuksi hävikin maksavat rehelliset asiakkaat tavaroiden korkeampina hintoina”, Juhani Pekkala Kaupan liitosta muistuttaa.

“Kustannuksia lisäävät myös tuotesuoja- ja valvontakamerajärjestelmät, joita kauppojen on hankittava pystyäkseen todistamaan mahdolliset rikokset ja näpistykset”, Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen sanoo.

Kaupat käyttävät erilaisiin vastatoimiin vuosittain noin 100 miljoonaa euroa.

Rangaistuksia tuleekin järjestöjen mukaan harkita rikollisuuden kontrolloimisen näkökulmasta – ei ainoastaan valtion talouteen aiheutuvien suoranaisten kustannusten perusteella.

Lähde: Suomen Yrittäjät

UUTISSUORA