Lakiuudistus saattaa jopa viivästyttää avunsaantia.
Mainos

Vuosi 2016

  • Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 57 784 lasta ja nuorta vuonna
  • Lastensuojeluilmoitus tehtiin 69 203 lapsesta
  • Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 17 330 lasta ja nuorta
  • Huostassa oli yhteensä 10 424 lasta
  • Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi 5,7 prosenttia
  • Yhteydenotot sosiaalihuoltoon lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi lähes kaksinkertaistuivat

Laki ei turvaa riittävää avunsaantia

”Vaikka varsinaiset lastensuojeluasiakkuudet näyttävät laskeneen vuonna 2016, lisääntynyt lastensuojeluilmoitusten määrä sekä viime aikojen mediakeskustelu ja SOS-Lapsikylälle tulleet sijaishuoltopaikan kyselyt vahvistavat sitä, että huonosti voivia lapsia on maassamme paljon”, SOS-Lapsikylän lastensuojelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auer sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) juuri julkistetun Lastensuojelu 2016 -tilaston mukaan niin lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä kuin kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä ovat laskeneet edellisvuodesta. Sen sijaan lastensuojeluilmoituksia tehtiin kuusi prosenttia enemmän. Ennakollisten lastensuojeluilmoitusten määrä (2 052) kasvoi viime vuonna 20 prosenttia ja yhteydenotot sosiaalihuoltoon lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi lähes kaksinkertaistuivat (11 500).

Lastensuojelun olemassa olevat rakenteet murskattiin

1.4.2015 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain uudistuksen tavoitteena oli siirtää tuen painopiste korjaavasta tuesta ennaltaehkäisevään tukeen. Lain muutoksen yhteydessä osa lastensuojelun avohuollon tukitoimista (perhetyö ja tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta) siirtyi sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi. Tavoitteena oli madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata tarvittava tuki perheille oikea-aikaisesti ilman lastensuojelun asiakkuutta.

Mainos

”Lastensuojelun olemassa olleet rakenteet murskattiin samalla, kun voimaan tuli epäselvä laki, jonka tulkinnat vaihtelevat. Esimerkiksi lastensuojelun asiakkuuden aiemmin tarkasta alkamisajankohdasta tuli epäselvä. Mielestäni ensin olisi pitänyt uudistaa sosiaalihuoltolaki, katsoa miten se toimii ja vasta sitten muuttaa lastensuojelulaki”, SOS-Lapsikylän lapsioikeuslakimies Mirjam Araneva sanoo. ”Raja sosiaalihuollon ja lastensuojelun asiakkuuden välillä riippuu tänä päivänä periaatteessa siitä sattumavaraisesta seikasta, kuka palvelutarpeen arvioinnin tekee, millä ammattitaidolla ja mistä lähtökohdista.”

Lakiuudistus saattaa jopa viivästyttää avunsaantia

”Ajatus sosiaalihuoltolaista on ollut kaunis ja tarpeellinen, mutta toteutus kuntien välillä vaihtelee suuresti. Tuollaisenaan laki saattaa jopa viivästyttää avun saamista”, Araneva jatkaa.

”Tärkeintä on, että lapsi saisi avun riippumatta siitä, kumpaan lakiin apu perustuu”, Anna-Liisa Koisti-Auer sanoo. ”Emme saa tuudittautua siihen, että lapset ja nuoret voivat maassamme hyvin ja perheet saavat tarvitsemansa avun. Muistakaamme kouluterveys-kyselyn tulokset. Suuri osa lapsista voi hyvin, mutta se pieni osa voi entistäkin huonommin ja on suuressa vaarassa syrjäytyä.”

Lähde: THL, SOS-Lapsikylä

UUTISSUORA