Suomessa köyhien lasten osuus kaikista lapsista on kasvussa.
Mainos

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii hallitukselta kiireellisiä toimenpiteitä köyhien lasten määrän kasvaessa Suomessa.

Päättäjät vain odottelevat

Päättäjät eivät voi odottaa seuraavaa hallituskautta. Hallituksen on linjattava kiireellisistä toimenpiteistä köyhyyden vähentämiseksi. Köyhyys on yhteiskunnalle kallista. Erityisen kallista on lasten köyhyys. Siihen meillä ei ole varaa, Kurttila toteaa.

Lasten asema heikentynyt

Lapsiasiavaltuutettu Kurttila on antanut valtioneuvostolle, Suomen hallitukselle, arvion Suomen köyhien lasten asemasta. Lapsiasiavaltuutettu kiinnittää valtioneuvostolle perjantaina 6.4. luovutetussa Vuosikirjassa huomiota Suomen köyhissä perheissä elävien lasten aseman heikentymiseen viime vuosina.

Köyhyys näkyy lapsissa

Mainos

“Suomessa köyhien lasten osuus kaikista lapsista on kasvussa. Viime vuosina tehdyt lapsilisien leikkaukset ja sosiaalietuuksien indeksitarkistusten jäädytykset vaikeuttavat köyhien perheiden asemaa. Kun vuonna 1994 kolmesta lapsesta vuoden 2015 hintatasossa sai lapsilisää 513 euroa, vuonna 2019 tämä lapsilisä on enää 319 euroa. Tuoreimpien, vuoden 2016 tulonjakotilastojen mukaan lapsista 10,2 prosenttia kuului pienituloiseen kotitalouteen. Tämä tarkoittaa 110 000 lasta. Vuonna 2015 luku oli 9,4 prosenttia. Tilanne on vakava ja lapset kokevat köyhyyden monet ilmiöt niin koulussa, vapaa-ajalla kuin kotona, Kurttila toteaa.

Oikeus ilmaiseen koulutukseen

Lapsiasiavaltuutettu tekee Vuosikirjassa useita esityksiä köyhyyden poistamiseksi. Lapsiasiavaltuutettu muun muassa esittää, että toisen asteen koulutus tulisi säätää maksuttomaksi, varhaiskasvatusoikeus palauttaa kokopäiväiseksi kaikille lapsille ja kuntien tulisi käyttää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea enemmän vähävaraisten perheiden harrastustoiminnan tukemiseksi.

Eriarvoisuus kasvaa

“Suomi on tilanteessa, jossa syntyvyys laskee, köyhien lasten osuus kasvaa, oppimistulokset laskevat, lasten terveys ja hyvinvointierot ovat suuret sekä sukupuolen että koulutustaustan osalta. Jo 12 vuoden päästä työikäisen korkeasti koulutetun väestön osuus on Suomessa alle OECD- ja EU-keskiarvon. Suomen on käynnistettävä kouriintuntuva köyhyyspolitiikka valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Köyhyyspolitiikassa on ymmärrettävä niitä arjen tilanteita, joissa köyhien perheiden lapset voivat esimerkiksi jäädä vaille oppimisen välineitä Suomen peruskoulussa, jonka maksuttomuus on perustuslaillisen suojan piirissä. On myös tunnistettava erilaisten perhetilanteiden vaikutus lasten köyhyyteen. Vuonna 2016 yhden huoltajan talouteen kuuluvista lapsista reilu viidennes kuului pienituloisiin kotitalouksiin, kahden huoltajan perheiden lapsista taas hieman yli 8 prosenttia kuului pienituloisiin talouksiin”, Kurttila toteaa.

Lähde: Lapsiasiavaltuutettu

UUTISSUORA